it's only a minute more

Vähän kuvii, vähän kerrottavaa. Olin siis sielä Ruotsissa. Menin lauantaina faijalle, maanantaina faijan naisystävälle ja tiistai aamuna päivälaivalla Turusta Tukjolmaan. Turusta on kuulemman halvempi lähtee, siks sieltä. (Mä en usko, koska sinne ajaa pitemmän matkan = bensaa menee ja bensa maksaa.) Mä heräsin maanantai iltana viittä vaille kakstoista. Valvoin kolmen tunnin yöunilla reilut 21 tuntia. Laivassa oli kamalaa, se keinu ihan kamalasti ja mua oksetti. Ruotsissa me nukuttiin mun velipuolen takapihalla olevassa mökissä. Keskiviikkona me käytiin ostoksilla ja kylässä faijan kaverilla. Mä ostin uudet mustat pillifarkut (, jotka on niin kireet, että niiden käyttäminen oikeesti sattuu), sinisen normi villatakin, t-paidan jossa lukee 'can I use your face for halloween?' ja t-paidan jossa on risti jonka sisällä on ruusuja ja selkäpuolella lukee jotain yhyhhyikävä-shittiä. En saanu mitään järkevii kuvii niistä, ja kun en oikeesti ottanu koko reissun aikana hirveesti muutenkaa kuvia, koska Ruotsi on niin tuttu paikka ja silleen. Torstaina me ajeltiin kateltiin paikkoja, lähettiin iltalaivalla takas Suomeen. Mulla ei Ruotsin puolella toiminu netti, joten olin aika onnellinen ku pääsin laivaan, koska ilmanen wifi.

Mulla on kaks aikaa psykiatrille ensviikolla, molemmat kesken koulupäivän. Se, että ne on kesken koulupäivän tietää ihan vitusti huomioo. Mua stressaa, enkä haluu mennä ihan oikeesti ollenkaan. Luultavasti suunilleen kaikki mitä mä kerron sille psykiatrille, niin menee suoraan mun mutsille, niin se oli viimekerrallaki ja asdfgh joten musta tuntuu, että on parempi vaan olla hiljaa tai valehdella. Joka tapaukses mutsi tulee sinne tolla ekalla kerralla, ja musta tuntuu, että se kertoo niin paljon paskaa johon mä en voi puolustautua sen kuullen, että se loppujen lopuks vaikuttaa koko hoitoon. Ne kuulemman haluu ottaa mun faijanki mukaan tähän juttuun. Mä en haluu todellakaan. Kyllä mä tiiän, että faija tietää, että mulla on jotain... Se on nähny mun käden ja nilkat. Mut mä en haluu sotkee sitä tähän kaikkeen, koska mä tunnen mun faijan, eikä se luultavasti olis mun faija enää sen jälkeen.

Musta tuntuu, että mun lauseenmuodostus vammaa niin pahasti tänään, että teitä ihan sattuu lukee tätä postausta, joten jätän tän suosiolla tähän.